Apua lapsen ruokahetkiin

Lapsen ruokahalu vaihtelee ja sitä voi myös häiritä moni asia. Tuputtaminen tai herkkupalojen tarjoilu ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, vaan se voi jopa pahentaa tilannetta.


Ensimmäisen vuoden aikana vauva kolminkertaistaa painonsa ja siksi ruokahalukin on sen mukainen. Vanhemmat ajattelevat helposti, että seuraavana ikävuotenaan jo reilusti kooltaan isompi lapsi tarvitsee myös isommat ruoka-annokset, vaikka näin ei tosiasiassa ole.

Tärkeätä olisi pitää ruokailu irrallisena mahdollisista muista arjen ristiriidoista ja pysyä närkästymättä. Hyvä olisi pitää yhteys nälän ja kylläisyyden tunteista sekä ruokailujen rytmittämisestä.

Omatoimisuus ruokailussa

Seuraava ruokahaluttomuudelta vaikuttava käyttäytyminen voi tulla eteen, kun lapsi on 2–3-vuotias. Vanhempaa voi koetella, kun lapsi opettelee syömään itse, joskus sormiaankin apuna käyttäen. Anna opetteluun kuitenkin mahdollisuus ja auta vasta, jos lapsi ei itse onnistu. Sotku ja toivottomalta näyttävä lusikointi voivat kiristää hermoja. Muista silti kannustaa lasta yrittämään. Etukäteen hyvin suojattu ruokapöytä ja lapsen tuolin ympäristö sekä omien tunteiden tiedostaminen auttavat pitämään ruokailutilanteet rauhallisempina.

Usein auttaa, jos katsoo maailmaa lapsen silmin. Jos ruokakutsu käy kesken leikin, voi tilanne lähteä alkuun väärällä asenteella. Hetken rauhoittuminen ennen pöydän ääreen istumista rauhoittaa ruokailutilanteen. Myös ruokailuhetken rauhallisuus ja yhdessäolo ovat tärkeitä. Välipalojen napsiminen estää nälän tunteen ja siksi ruokailuajat kannattaa pitää säännöllisinä.

Lähteet: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, THL, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mehilainen.fi, Lapsenmaailma.fi

Kuva: BigStockphoto

Save

Social Media Auto Publish Powered By : XYZScripts.com