Mitä taapero lukee? – 1-vuotiaan suosikit

Kirjat alkoivat kiinnostaa ikiliikkuvaa taaperoa noin 9 kuukauden iässä. Ääniä, väriä ja luukkuja! Mitä enemmän sen parempi.

Muutamaa kuukautta nuorempi serkkupoika oli jo tässä vaiheessa ”lukenut” jo pidemmän aikaa: hän makasi lattialla vatsallaan ja edessä oli pystyssä kirja. Kun ensimmäinen aukema oli luettu, tiukka komento, jotta sivua vaihdettiin ja tyytyväinen luku-urakka jatkui.

Koska meidän vauvalla ei milloinkaan ollut aikaa olla paikallaan tarpeeksi kauan, kirjojen kiinnostavuudelta vaadittiin aika paljon.

Vauvan orastava kiinnostus kirjoihin syntyi viime vuonna joulun alla, ja lahjaksi saatu Soiva joululaulukirja (Tammi, 2014) oli vauvan suuri suosikki. Ohuet sivut eivät olleet täysin vauvankestäviä, mutta vauva haki kirjan ääreen aina vuorotellen ukkia, mummia ja vanhempia. Yllättäen kyllä joululaulut eivät alkaneet kyllästyttää meitä eikä pienen kaiuttimen äänen laatu rassannut hermoja.

Tammikuussa kuitenkin siirryimme saman sarjan Soivaan laulukirjaan (Tammi, 2013), joka on vieläkin suurempi hitti. Kirja on ollut avuksi äidille lastenlaulujen opettelemiseksi, ja vielä vuotta myöhemmin kirja tuodaan, nykyään tosin sivuttomana, joka päivä esille.

Laulukirjojen lisäksi vauvamme suosittelee luukkukirjoja. Kirjallinen sisältö ei useinkaan ole suurin anti, mutta luukut tarjoavat mahdollisuuden motoriseen harjoitteluun, sivut on yleensä tehty pienille sormille sopiviksi ja lyhyet kirjat olivat hyvä harjoitus, miten lukemiseen oikein rauhoitutaan sylissä.

Lukutoukkana syntynyt äiti yrittää innostaa ikiliikkuja taaperoaan lukemaan. Jokainen luettu sivu on aina plussaa!