Hyvä uni, parempi mieli – koko perheellä

Vauvan epäsäännöllinen unirytmi vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat vanhemmat, jotka kärsivät uniongelmista usein eniten. Unikonsultti Liisa Niskakangas Unijunasta kertoo,  miten koko perheen unirytmi saatetaan takaisin raiteilleen.

Liisa Niskakangas tietää, mistä puhuu. Oman lapsen uniongelmien myötä hän luki kaiken, mitä aiheesta löysi. Myöhemmin hän suoritti kaksi alan arvostettua tutkintoa ja perusti vuonna 2014 Unijuna-yrityksen.
Tänä päivänä Liisa Niskakangas on monelle perheelle kallisarvoinen apu. Hän tekee henkilökohtaista uniohjausta ja auttaa unihaasteiden kanssa kamppailevia perheitä suositun Onnistu unikoulussa -verkkovalmennuksen kautta.

”Vaikka tavoitteena on lapsen parempi ja yhtenäisempi uni, annan uniohjausta vanhemmille, jotka vuorostaan tekevät konkreettisen työn lapsen kanssa”, Niskakangas täsmentää.

Niskakangas uskoo siihen, että uniohjaus onnistuu parhaiten silloin, kun se tapahtuu kotona, lapselle tutussa ympäristössä, ja kun se tehdään lapselle tuttujen ja turvallisten aikuisten toimesta. Hän ei kuitenkaan tyrmää sairaalan järjestämiä unikouluja.

”Niille on paikkansa silloin, kun vanhemmat ovat niin uupuneita, etteivät jaksa sitoutua johdonmukaisuutta vaativaan univalmennukseen”, toteaa Niskakangas.

Uniongelmia noin joka kolmannella

Lasten uniongelmat ovat yllättävän yleisiä. Tilastojen mukaan 10–30 prosenttia vauvoista nukkuu jossakin vaiheessa huonosti. Aivan pienten, alle 6-kuukautisten vauvojen vuorokausirytmi on vasta kehittymässä, ja pätkittäinen nukkuminen niin yöllä kuin päivällä on tavallista. Sen sijaan kuudesta kuukaudesta eteenpäin nukkumisen tulisi olla pitkäjänteisempää.

Niskakankaan ensimmäinen neuvo vanhemmille on opetella seuraamaan oman lapsen käyttäytymistä. Se auttaa havaitsemaan, jos lapsi nukkuu liian vähän. Kiukuttelu, yliaktiivisuus erityisesti iltaisin sekä torkahtelu uniajan ulkopuolella saattavat viitata uniongelmiin. Taaperolla koordinaatiohäiriöt ja kiukkupuuskat kielivät ehkä liiallisesta väsymyksestä.

”On kuitenkin hyvä muistaa, että pääsääntöisesti suurin osa lapsista nukkuu itselleen riittävästi, vaikka uni olisi katkonaista. Rikkonaiset yöt rasittavat enemmän vanhempien kuin lasten jaksamista.”

Todelliset unihaasteet tulee myös erottaa hetkellisistä unitaantumista. Näitä tulee aika ajoin kaikille lapsille, eikä niitä kannata säikähtää. Uniongelmista puhutaan silloin, kun tilanne kestää yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa.

6 kuukauden rajapyykki

Vaikka lapsen nukkumista on hyvä monitoroida säännöllisesti, Niskakangas kehottaa kiinnittämään tähän erityistä huomiota vauvan ollessa puolivuotias. Tällöin vauvan vuorokausirytmi on muodostunut, eikä vauva välttämättä tarvitse enää yösyöttöjä.

”6 kuukautta on hyvä hetki miettiä sekä vanhempien jaksamista että vauvan päivä- ja unirytmejä. Näiden ja myös perheen nukkumajärjestelyiden tulisi olla perheelle mieluisia ja lapsen nukkumista tukevia.”

Tyypillisesti puolivuotiaan uniongelmat liittyvät uniassosiaatioon, ja tähän tarvitaan vanhemman rauhoittelua ja tukea. Unihaasteet voivat liittyä myös liian pitkiin päiväuniin tai siihen, että vauvan ruokailu painottuu liiaksi yöhön. Joissakin tapauksissa nukkumapaikka ei tue lapsen nukahtamista. Uniongelmia voivat aiheuttaa myös allergiat, refluksi tai vauvan kuorsaus. Tällöin lääkärikäynnistä on apua.

”Vanhemmalla lapsella unihaasteet ovat samankaltaisia. Taaperon unta saattavat vaikeuttaa myös kuluneen päivän asiat sekä peliin mukaan tuleva oma tahto. Taaperoikäinen ymmärtää, että nukkumaan mennessä voi vastustaa vanhemman tahtoa.”

Univalmennuksesta voi olla iso apu, vaikkei suuria uniongelmia olisikaan.
”Monet vanhemmat hakevat valmennuksesta suunnitelmallisuutta päivä- ja unirytmin tasapainottamiseen. Tämä lisää huomattavasti arjen sujuvuutta ja perheen hyvinvointia.”

Kokonaisvaltainen uniremontti

Niskakankaan ehdottama univalmennus on kokonaisuus, jossa lapsen unikoulua täydentävät päivärytmin ja iltarutiinin hiominen sekä uniympäristön muokkaaminen nukkumista helpottavaksi. Kaiken tarkoituksena on opettaa lapselle uusi, itsenäisempi tapa nukahtaa illalla ja jatkaa unta läpi yön. Lopputuloksena on usein aiempaa toimivampi arjen rytmitys koko perheelle.

”Kaikki lähtee illasta ja rauhallisesta iltarutiinista. Tärkeintä on, että lapsi on hereillä sänkyyn laitettaessa, jotta hän voi itse hakea unen. Usein tämä tarkoittaa iltamaidon aikaistamista.”

Tärkeä osa iltarutiinia on vanhemman läsnäolo, rauhoittelu tarvittaessa sekä tuttu ja turvallinen ympäristö. Tutti voi kuulua osaksi iltarutiinia, jos vanhemmat hyväksyvät sen, että joutuvat nostamaan tuttia illalla ja yöllä, ellei lapsi osaa itse laittaa tuttia takaisin suuhun.

”Päivärytmin hiominen tarkoittaa käytännössä päiväunien pituuksien ja ajoitusten muokkaamista yöunta tukeviksi. Myös säännöllinen ruokailu auttaa unirytmin tasapainotuksessa.”

Johdonmukaisuus palkitaan

Unikoulun toteutusmalleja on monia. Jotkut kehottavat huudattamaan lasta, jotkut suosivat rauhoittelua ja ajoittaisia tarkistuskäyntejä. Oleellista on, että valittu malli tuntuu vanhemmista sopivalta ja sellaiselta, jota voidaan toteuttaa pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että uudesta päivä- ja unirytmistä tulee pysyvä osa arkea.

Täydellistä unikouluhetkeä ei kannata odottaa loputtomiin. Sellaista ei nimittäin ole.

”Riittävän hyvä hetki on silloin, kun perheellä on mahdollisuus elää pari viikkoa normaalia elämää, ja lapsi on terve. Usein riittää, että unikoulu aloitetaan loppuviikosta – lomaa ei tarvita.”

Unikoulun voi toteuttaa kumpi tahansa vanhemmista. Pelisäännöt ja yhteiset tavoitteet kannattaa selkiyttää etukäteen, ja muut lasta nukuttavat perheenjäsenet on hyvä pitää tietoisina tulevista unirytmin ja iltarutiinien muutoksista. Näin muutos on johdonmukainen, ja tuloksia voidaan odottaa nopeastikin.

”Parannusta havaitaan tavanomaisesti jo viikossa, joskin eteneminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa niin lapsen ikä kuin temperamenttikin. Joillekin lapsille riittää muutama yö, ja toiset tarvitsevat pari viikkoa.”

Parhaat nukahtamisvinkit pienokaiselle?

Alle puolivuotias lapsi harvoin tarvitsee unikoulua. Häntä voi rauhoittaa:

  • kapaloinnilla
  • kohinaäänellä
  • kantamisella, keinutuksella ja heijauksella
  • vaunulenkillä
  • tutin, tuttipullon tai rinnan imemisellä
  • hieronnalla ja kasvojen sivelyllä

Lue lisää unijuna.fi