Hammaspeikoille kyytiä

”Harjaa hampaat huuhdo suu, hammaspeikko lannistuu” hokemalla opastettiin lapsia aikoinaan hampaidenpesuun. Ohjeet ja kehotukset eivät ole niistä ajoista todellakaan muuttuneet, sillä edelleen hampaiden harjauksessa on suomalaisilla petrattavaa. Tutkimusten mukaan 99 prosentilla työikäisistä suomalaisaikuista on jälkiä karieksesta hampaissaan.

Hampaiden säännöllinen harjaus on edullisin ja helpoin tapa hoitaa suuhygieniaa. Hyvään hammaskaluston hoitoon tarvitaan kaksi harjausta päivittäin. Nykyohjeistuksen mukaan myös alle kolmivuotiaiden hampaan tulee pestä fluorihammastahnalla aamuin ja illoin. Harjaukseen suositellaan pehmeää hammasharjaa ja fluorihammastahnaa. Säännöllisyys on hampaiden hoidossa tärkeää, kuten myös hammashoitokäynnit.

Hyvän ja säännöllisen hoidon lisäksi sillä, mitä suuhumme pistämme, on merkitystä: makeat juomat kannattaa korvata vedellä, ruokailuajat pitää säännöllisenä, välttää napostelut ja makeat herkut sekä käyttää ksylitolituotteita.

Lapsi voidaan totutella ksylitolin päivittäiseen käyttöön pastilleilla hänen oppiessa syömään kiinteitä ruokia.

Hammaspeikot ahertaa

Mutans-steptokokkien runsas määrä hammasplakissa vaikuttaa hampaiden reikiintymisalttiuteen. Lapsella ei ole mutans-streptokokkeja syntyessään, vaan lapsi saa tartunnan yleensä vanhemmiltaan. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä esimerkiksi silloin, jos ruokaa maistetaan samalla lusikalla.

Tarttumisen mahdollisuutta lisää lapselle annettu sokeri. Pikkulasten huoltajien kannattaakin pitää on purukalustonsa kunnossa. Hyvä konsti tunnollisen hammashoidon lisäksi on käyttää säännöllisesti ksylitolia aterioiden jälkeen, sillä se vähentää mutansstreptokokkien määrää ja ehkäisee bakteerin tarttumista lapsen suuhun.

Puhjetessaan ja heti puhkeamisen jälkeen maito- ja pysyvät hampaat (6 kk–2,5 vuoden iässä) ovat erityisen alttiita reikiintymään. Reikiintymisalttius on suurentunut, jos hampaissa on kehityshäiriöitä. Ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhkeamisvaihe 5–7-vuotiaana sekä hampaiston toinen vaihduntavaihe 10–13-vuoden iässä ovat tärkeitä huomioida reikiintymisen ehkäisyssä – eli silloin kannattaa olla erityisen tarkkana hampaidenharjauksen kanssa.

Harjausvahtina ja -apuna

Lasten hampaidenharjaus vaatii vanhemmilta paneutumista ja valvontaa, jotta hampaat eivät reikiintyisi ja että hampaiden pesusta tulisi itsestään selvä tapa. Vanhempia kehotetaankin valvomaan lastensa hampaidenpesua aina yläkouluikään asti.

Hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisten hampaiden puhjetessa.

Lue täältä uusimmat suosituksen hampaiden harjaukseen.

Lähteet: kaypahoito.fi, hammaslaakariliitto.fi, stm.fi

Kuva: BigStockphoto