Joskus saattaa ärsyttää

Pienten lasten arjen pyörityksessä ei voi välttyä ärtymykseltä ja ärtymys, kiukku, suuttumus ja huonotuulisuus ovatkin usein tuttuja tunteita. Tunteet ovat merkki siitä, että jokin asia on huonosti. Omasta suhtautumisestaan kannattaa huolestua siinä vaiheessa, kun se on jatkuvaa, siihen liittyy muitakin tunteita ja jos huonoa oloaan purkaa läheisiinsä ja lähiympäristöönsä.

Kiireitä ja vaatimuksia

Lapsiperheen arjen ominaisuuksia ovat kiire, stressi ja väsymys. Kuormitusta lisäävät vielä kodin ulkopuolelta tulevat paineet vanhemmuudesta, työpaikan ongelmat ja opiskeluhuolet, kuten myös omat odotukset roolistaan vanhempana tai sopeutuminen muiden odotuksiin. Jatkuva vaatimusten määrä, sekä todellisten että kuviteltujen, aiheuttaa helposti ärtymystä ja tunteen siitä, että oman elämän hallinta ei ole enää omissa käsissä.

Sosiaalisen mediassa oleilu ja muu turhaksi koettu puuhailu aiheuttaa enemmän ikäviä tunteita kuin hyvää ja energistä oloa, sillä muilla tuntuu asiat olevan aina paremmin. Somessa vietetty aika on myös pois muulta tekemiseltä, vaikkapa lasten kanssa puuhastelulta, ulkoilulta tai kodin askareiden teolta.

Mikä oikein ärsyttää

Omien tuntemustensa syitä ja seurauksia kannattaa pohtia itsekseen tai keskustella muiden kanssa. Pohtimalla mikä asia oikeasti on tuntemusten takana ja mitkä kaikki asiat omaan oloon vaikuttavat, saattaa syy omaan oloon selvitä.

Kun syy mahdollisesti selviää, ärtymystäkin on helpompi lievittää: mihin asioihin pystyy vaikuttamaan ja mihin asioihin pitää pyrkiä suhtautumaan toisella tavalla. Oman ja perheen hyvinvoinnin kannalta on hyvä pyrkiä muuttamaan asioita niin, että ärtymys vähenee.

Seuraavat asiat saattavat aiheuttaa ärtymystä:

  • väsymys, kiire, stressi
  • sosiaalinen media
  • fyysiset ja psyykkiset sairaudet ja vaivat
  • oman elämän hallinnan tunne ja kontrollointi
  • epäoikeudenmukaisuus, kateus, pettymys
  • tylsyys, turhautuminen, yksinäisyys, ulkopuolisuus
  • riittämättömyys, syyllisyys, häpeä
  • epätoivo, pelko, avuttomuus, ahdistus, katkeruus, kostonhalu

Keinoja ärtymyksen vähentämiseen:

  • väsymyksen, kiireen ja stressin vähentäminen
  • uneen ja nukkumisjärjestelyihin huomio
  • mikä vaikuttaa kiireeseen
  • sosiaalisen median käytön vähentäminen
  • oman tavoitetason laskeminen
  • vanhemmuuden ja elämän muiden osa-alueiden tasapainottaminen
  • omien tarpeiden puolustaminen ja liiallisen kontrollin vähentäminen
  • ärtymystä aiheuttavien tilanteiden tunnistaminen ja ennakointi

Lue täältä, miten riitelet oikein!

Teksti: Tarja Kankaanpää-Salonen Kuva: BigstockphotoLähde: hyvakysymys.fi

Lähteet ja lisälukemista:
Cacciatore, Raisa & Korteniemi-Poikela, Erja. 2019. Sisu, tahto, itsetunto. Portaat itkupotkuraivareista aggression hallintaan. Minerva Kustannus Oy.
Carlsson, Maria. 2016. Ruuhkavuosien ratkomisopas. Luovia ratkaisuja ruuhkavuosien johtamiseen. Tietosanoma.
Grandell, Ronnie, 2015. Itsemyötätunto. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Janhunen, Kristiina ja Oulasmaa, Minna (toim.), 2008: Äidin kielletyt tunteet. Väestöliitto.
Jämsä, Juha& Kalliomaa, Susa (toim.). 2010: Isyyden kielletyt tunteet. Väestöliitto.
Nummenmaa, Lauri, 2019: Tunnekartasto. Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä. Tammi.
Terveyskirjasto, 2018: Pitkäaikainen masentuneisuus eli Dystymia. (haettu 17.6.2020) Terveyskirjasto, 2018: Stressi. (haettu 17.6.2020)