8 kysymystä raskausajan diabeteksestä

Raskausdiabetes on monia odottavia äitejä askarruttava asia. Kysyimme asiantuntijalta vastauksia tärkeimpiin aiheisiin. Kysymyksiin vastasi kätilö, Satu Peussa, Felicitas Mehiläisestä.

1. Mitä tarkoitetaan raskaus­diabeteksella?

Raskausdiabeteksella eli gestaatiodiabeteksella tarkoitetaan ensimmäisen kerran raskausaikana ilmenevää sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka yleensä häviää synnytyksen jälkeen. Odotusaikana raskaushormonien määrä ja kehon rasvamäärä kasvavat, mikä heikentää insuliinin tehoa elimistössä ja johtaa sokeriarvojen nousuun yleensä toisesta raskauskolmanneksesta alkaen.

2. Kuinka yleinen se on ­odottavien äitien ­keskuudessa ja ­mihin ­suuntaan tilanne on ­viimeisen ­vu­osikymmenen aikana ­kehittynyt?

Raskausdiabetes todetaan noin joka kymmenennellä raskaana olevista. Viime vuosina määrä on ollut kasvusuunnassa.

3. Mitkä tekijät altistavat raskausdiabeteksen puhkeamiselle?

Raskausdiabetekselle altistavat mm. äidin ylipaino (BMI >25), suvussa esiintyvä diabetestaipumus, yli 40 vuoden ikä, aiemmassa raskaudessa syntynyt yli 4,5 kiloa painanut lapsi, aiempi raskausdiabetes sekä munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO). Arviolta noin puolella raskaana olevista naisista Suomessa on raskausdiabeteksen riskitekijöitä.

4. Kuinka raskausdiabetes todetaan?

Raskausdiabetes todetaan tekemällä kahden tunnin sokerirasituskoe. Tavallisesti se tehdään raskausviikoilla 26-28. Jos äidillä on kohonnut riski raskausdiabetekseen, tehdään sokerirasitus ensimmäisen kerran jo raskausviikoilla 12-16 ja tarvittaessa uusitaan myöhemmin. Kokeessa seurataan suuren sokerimäärän poistumisen nopeutta verestä mittaamalla verensokerin paastoarvo heti sokeriliuoksen juomisen jälkeen sekä yhden että kahden tunnin kuluttua. Raja-arvot ylittävät verensokeriarvot osoittavat raskausdiabeteksen.

5. Miten raskausdiabetesta hoidetaan raskauden aikana ja entä synnytyksen jälkeen?

Raskausdiabetesta hoidetaan raskausaikana pääasiassa ruokavaliolla sekä liikunnalla. Koko loppuraskauden ajan äiti ohjataan verensokerin kotimittauksiin verensokerimittarilla. Ruokavalio- ja verensokerinmittausohjauksen äiti saa omasta neuvolasta.

Jos verensokerin kotimittaukset eivät pysy tavoitearvoissa, äiti lähetetään synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle mahdollista lääkehoidon aloitusta varten. Lääkehoitona käytetään joko metformiinitabletteja tai insuliinia tai näiden yhdistelmää. Insuliinihoito aloitetaan noin joka viidennelle raskausdiabeetikolle. Yleensä lääkehoito voidaan lopettaa synnytyksen jälkeen.

Synnytyksen jälkeen vauvan verensokeriarvoja seurataan osastolla, koska ne voivat laskea poikkeavan mataliksi.

6. Mitä raskausdiabeteksesta voi seurata?

Noin joka toinen raskausdiabetestapaus johtaa suurikokoiseen sikiöön. Jo lieväkin sokeriaineenvaihdunnan häiriö raskauden aikana voi johtaa sikiön liialliseen kasvuun. Sikiön koon kasvaessa synnytysvaurioiden riski kasvaa. Insuliinihoidossa olevista raskausdiabeetikoista 35 – 40 % synnyttää keisarinleikkauksella.

7. Lisääkö kerran ­todettu raskaus­diabetes riskiä ­saada se ­uudestaan seuraavan ­raskauden aikana?

Aiemmassa raskaudessa todettu raskausdiabetes lisää merkittävästi äidin riskiä sairastua seuraavassakin raskaudessa raskausdiabetekseen. Seuraavan raskauden aikana äidin tilannetta seurataan tarkasti.

8. Onko ­sairastetulla raskaus­diabeteksella ­yhteyttä aikuis­tyypin diabeteksen ­sairastumisriskiin?

Raskausdiabetes altistaa äidin myöhemmin tyypin 2 diabetekselle. Tämän vuoksi äidin on tärkeää käydä säännöllisesti vuosittain verensokeriseurannassa. Terveelliset elämäntavat, liikunta ja normaalipaino ovat tärkeitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

Äidin raskauden aikainen diabetes voi lisätä syntyvän lapsen riskiä saada myöhemmällä iällä verensokeritasapainon häiriöitä, ylipainoa tai metabolinen oireyhtymä.

Sokerirasituskoe lyhyesti:

  • 12 tunnin paasto ennen koetta
  • Tehdään laboratoriossa aamulla klo 8–10
  • Juodaan 3 desilitraa sokeriliuosta  (75 grammaa glukoosia)
  • Verensokeri mitataan heti liuoksen juomisen jälkeen sekä 1 ja 2 tunnin kuluttua
  • Suuri sokerimäärä voi aiheuttaa kuvottavan olon, mutta sikiölle siitä ei ole haittaa

Diabeteksen ­raja-arvot kokeessa:

  • verensokerin paastoarvo on 5,3 mmol/l tai enemmän
  • verensokeri tunnin kuluttua kokeen alusta on 10,0 mmol/l tai enemmän
  • verensokeri kaksi tuntia kokeen alusta on 8,6 mmol/l tai  enemmän

Lähde: diabetes.fi

Kim Nummila Kuvat BigStockphoto

Social Media Auto Publish Powered By : XYZScripts.com