Mitä äitiysneuvolassa tehdään?

Kaksi viivaa! Plussa! Tuon ikimuistoisen hetken jälkeen voikin pian olla jo yhteydessä neuvolaan ja varata ensimmäisen neuvola-ajan.

Neuvolakäynnit aloitetaan, kun raskautta on kestänyt kahdeksasta kymmeneen viikkoa. Äitiysneuvolan tavoitteena on raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Neuvolan tehtäviin kuuluu lisäksi koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kuten myös tulevan lapsen turvallisuuden edistäminen. Neuvolan tehtäviin kuuluu myös mahdollisten riskitekijöiden ja raskauden esiin tuomien sairauksien ja ongelmien havaitseminen ja järjestää viiveettä tarvittavaa hoitoa, apua ja tukea. Kunnan järjestämä neuvola on kaikille maksuton palvelu johon kaikki perheet ovat oikeutettuja.

Odottavan äidin on käytävä äitiysneuvolan tarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä saadakseen oikeuden äitiysavustukseen. Ensikontakti neuvolaan tapahtuu joko puhelimitse tai kasvotusten viikoilla 6-8.

Ensimmäinen neuvolakäynti

Ensimmäisellä neuvolakäynnillä kartoitetaan odottavan äidin sekä myös puolison terveystilanteet ja keskustellaan terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Ensimmäiseen äitiysneuvolakäyntiin kannattaa yleensä varata n. 1,5 tuntia aikaa.

Terveydenhoitajan kanssa keskustellaan useimmiten:

  • sikiön kehityksestä, raskaudesta yleensä ja sen seurannasta
  • raskaana olevan ja myös puolison terveydentilasta
  • odottajan aiemmista raskauksista ja synnytyksistä
  • odottajan työstä ja siihen liittyvien riskitekijöiden huomiointi
  • ruokailu- ja liikuntatavoista
  •  alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä
  •  sikiöseulonnoista
  • alkuraskauden verinäytteistä ja muut tarvittavat laboratorionäytteistä
  • raskausdiabeteksestä ja sokerirasituksesta, johon saa tarvittaessa lähetteen viikoilla 12-16
  • odottajan saamista rokotuksista

Lisäksi ensimmäisellä kerralla tehdään perustutkimukset: verenpaine, pituus, paino, BMI ja veren hemoglobiini. Kaikissa neuvoloissa ei oteta virtsanäytettä, mutta jatkossa se tehdään jokaisella käynnillä. Virtsasta tutkitaan glukoosi- ja proteiinipitoisuutta.

Määräaikaisia terveystarkastuksia järjestetään äitiysneuvolassa raskausaikana ensisynnyttäjille vähintään yhdeksän ja uudelleensynnyttäjille vähintään kahdeksan. Näihin raskausaikaisiin käynteihin liittyy yksi laaja terveystarkastus kaikille perheille ja kaksi lääkärintarkastusta. Isät saavat olla mukana neuvolakäynneillä.

Ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen jatkuvat käynnit seuraavanlaisesti:

  • Viikot 13-18 Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus
  • Viikot 13-18 Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: lääkärin osuus
  • Viikot 22-24 Terveydenhoitaja/kätilö
  • Viikot 26-28 Terveydenhoitaja/kätilö
  • Viikot 30-32 Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäynti, tai kotikäynti ensisynnyttäjälle
  • Viikot 35-36 Lääkäri
  • Viikot 37-41 Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäytni 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin.

Ajat ovat ohjeellisia ja käytäntö vaihtelee kunnittain.

Määräaikaisten käyntien lisäksi raskaana olevalle naiselle ja synnyttäneelle järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä äitiysneuvolaan.

Ensimmäisen käynnin jälkeen neuvolakäynneillä seurataan:

  • Painoa, verenpainetta sekä sokerin ja proteiinin esiintymistä virtsassa
  • Veren hemoglobiiniarvoa
  • Viikoittaista painonlisäystä
  • Mahdollista turvotusta
  • Sikiön asentoa
  • Sikiön sydänääniä
  • Sikiön liikkeitä

Lähteet: thl.fi, hel.fi, naistalo.fi, terve.fi

Teksti: Tarja Kankaanpää-Salonen Kuva: BigStockphoto