Onko hunajasta yskänlääkkeeksi?

Perinteisenä rohtona tunnetusta hunajasta on viime aikoina povattu uutta, turvallista yskän lievittäjää, joka peittoaisi perinteiset yskänlääkkeet. Mitä tutkimukset kertovat hunajan tehokkuudesta?

Kansanlääkinnässä hunaja ei ole uusi tuttavuus. Perinteisesti sitä on käytetty muun muassa haavojen, ruhjeiden ja pienten allergisten ihoreaktioiden hoitoon. Keski-Euroopassa hunajan terveysvaikutuksia on hyödynnetty myös sairaaloissa esimerkiksi vanhusten makuuhaavojen hoidossa. Sen sisältämät entsyymit tuottavat bakteerien kasvua estäviä aineita – kuten glukoosioksidaasientsyymin tuottama vetyperoksidi – ja auttavat siten vähentämään infektioriskiä. Myös hunajan antioksidanttiset ominaisuudet tunnetaan hyvin, ja lisäksi hunaja sisältää monia vitamiineja, hivenaineita, flavonoideja sekä aminohappoja.

Hunaja ja lasten yskä

Lasten yskä on piinaava vaiva koko perheelle. Vaikka lyhytkestoinen, tyypillisimmin flunssan aiheuttama yskä on sinänsä vaaraton hengitysteiden suojamekanismi tulehdusta ja ärsytystä vastaan, se rasittaa koko perhettä piinatessaan tavallisesti yöllä ja pitäessään niin yskivän lapsen kuin vanhemmatkin hereillä. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, jotka yrittävät poistaa makuuasennossa ylähengitysteihin kerääntyvää limaa.

Yskään on vuosikymmenten saatossa kokeiltu jos jonkinlaisia apukeinoja. Nykyisin tutuimmat hoitokeinot – nestemäiset yskänlääkkeet ja höyryhengitys – on tutkimuksissa todettu lähes tulkoon tehottomiksi. Hunajasta on viime aikoina ehdotettu uutta apua, ja jopa riippumattoman tahon toimesta laaditut käypä hoito -suositukset ovat ottaneet kantaa hunajan käyttöön lasten yskän hoitokeinona. Suositusten mukaan hunajalla saattaisi olla perinteisiä yskänlääkkeitä parempi teho lasten yöllisen yskän hoidossa.

Perheen Aika kysyi lääkärikeskus Mehiläisen lastentautien erikoislääkäriltä, dosentti Laura Madanat-Harjuojalta, miten vakavasti hunajan käyttöön yskän hoidossa kannattaa suhtautua, ja onko hunaja tutkimusten valossa parempi yskän lievittäjä kuin perinteiset yskänlääkkeet.

”Vielä hunajan tehosta ei ole kovin paljon näyttöä, joskin viitteitä on siitä, että hunaja voisi vähentää yöllistä yskää ja helpottaa lapsen oloa silloin, kun syynä on ylähengitysteiden infektio.”

Kiistatonta on, että hunaja tarvitsee taakseen vielä runsaasti lisänäyttöä. Tosin ei perinteisten yskänlääkkeidenkään tutkimusnäyttö ole kovin vedenpitävää. Ei ole luotettavaa, lumekontrolloitua tutkimusta, jossa yskän yhteydessä usein vahvasti esiintyvä placebo eli lumevaikutus olisi huomioitu, ja jossa olisi todettu yskänlääkkeiden tehokkuus. Tässä valossa vähäinenkin tutkimusnäyttö nostaa hunajan ainakin samalle tasolle perinteisten, nestemäisten yskänlääkkeiden tehon kanssa.

”Hunajatutkimusten kaltaista tutkimusnäyttöä meillä ei perinteisistä yskänlääkkeistä tällä hetkellä ole.”

Onko laadulla väliä?

Se, miksi hunaja saattaa lievittää yskää, on yhä täysin hämärän peitossa.

”Hunajan vaikutusmekanismit ovat epäselvät, joskin hypoteeseina on esitetty hunajan sokeripitoisuutta ja makeutta, jotka pystyisivät kenties peittämään yskäreseptorien ärsytystä,” selventää Madanat-Harjuoja.

Vaikutusmekanisminkin selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia. Hunaja sisältää noin 200 mahdollisesti terveyden kannalta kiinnostavaa ainesosaa.

On hyvin mahdollista, että näiden joukosta löytyy vaikutusmekanismeja, joita ei vielä tänä päivänä tunneta. Myös hunajan lähdekasvilla, valmistusmenetelmillä, vuodenajalla ja ympäristöllä voi olla vaikutusta.

Tällä hetkellä tunnetuissa, yskän hoitoon liittyvissä hunajatutkimuksissa on käytetty esimerkiksi eukalyptushunajaa, huulikukkaisten kasvien hunajaa sekä sitrushunajaa. Myös uusseelantilaisen manuka-kasvin medestä saatavasta hunajasta on povattu terveysvaikutuksiltaan poikkeuksellisen laadukasta vaihtoehtoa. Erona muihin luonnonhunajiin sen tehoaineet määritellään jokaisesta erästä, ja niitä kuvaamaan annetaan K-faktori ja MGO-arvo. Tutkimuksellinen näyttö myös manukan osalta on kuitenkin vielä kovin vähäistä, eikä sen valossa voida sanoa sen olevan muita hunajalaatuja tehokkaampaa.

”Kirjallisuuden ja tutkimushistorian valossa ei ole voitu osoittaa, että olisi jokin hunajalaatu, jota voisi suositella toisia enemmän.”

Ei alle 1-vuotiaille

Vähäisestä tutkimusnäytöstä huolimatta hunajaa voidaan pitää turvallisena yskän hoitokeinona yli 1-vuotiaille lapsille. Pienemmille lapsille sitä ei kuitenkaan saa botulismiriskin vuoksi antaa, vaikkakin kyseessä on erittäin harvinainen sairaus. Botulismi aiheutuu botuliini-hermomyrkystä, jota erittää luonnossa esiintyvä Clostridium botulinum –bakteeri. Pienille lapsille botulismi on hengenvaarallinen sairaus vielä kehittymättömän suoliston ja immuunipuolustuksen vuoksi. Yli 1-vuotiaat voivat käyttää hunajaa täysin huoletta.

Marimiina Pykälistö Kuva Bigstockphoto