fbpx

Probiooteilla infektioita vastaan

Onko probioottien syömisestä hyötyä esimerkiksi infektioiden torjumisessa ja vastustuskyvyssä? FT, Turun yliopiston tutkija Eveliina Munukka vastaa.

1. Mitä ovat probiootit?

Probiootti-termiä voidaan käyttää tietyistä, tarkkaan tutkituista ja tunnetuista mikrobeista, joilla on elävänä nautittuna suotuisia vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Niiden on ajateltu hyödyttävän monin tavoin erityisesti suolistoterveyttä. Suurin osa kaupallisista probioottista ravintolisistä sisältää niin sanottuja maitohappobakteereja eli pääasiassa erilaisia laktobasilleja sekä bifidobakteereita. Maitohappobakteereja on myös luonnostaan muun muassa monissa hapanmaitovalmisteissa, ja lisäksi elintarviketeollisuus on lisännyt niitä jo vuosikausia moniin elintarvikkeisiin, kuten jugurtteihin, piimään ja mehuihin.

Vaikka termillä probiootti yleensä viitataan eläviä mikrobeja sisältävään ravintolisään, on Akkermansia muciniphila ja Faecalibacterium prausnitzii –suolistobakteereilla osoitettu olevan tulehdusta estäviä vaikutuksia, mutta niitä ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla valmisteen muodossa. Niiden määrää suolistossa voi stimuloida ravitsemuksellisilla valinnoilla eli esimerkiksi syömällä kuitupitoista ruokaa.

2. Miten suolistomikrobiston koostumus muotoutuu iän mukaan?

Ihmisen ajatellaan tämän hetkisen bakteriologisen näkemyksen mukaan syntyvän steriilinä eli vailla mikrobeja. Välittömästi syntymän jälkeen mikrobit alkavat asettumaan vastasyntyneen iholle, limakalvoille ja suolistoon eli mikrobistomme kehittyminen alkaa. Siihen, mitkä mikrobit suolistomme mikrobiston varhaislapsuudessa muodostavat vaikuttaa perimän lisäksi hyvin monet ympäristötekijät kuten tapa, jolla synnymme. Alatiesyntyneiden mikrobiston on raportoitu eroavan huomattavasti keisarinleikkauksella syntyneiden mikrobistosta. Myös imetyksen laajuus ja kesto vaikuttavat. Äidinmaidolla on muun muassa infektioilta suojaava vaikutus, ja sen on osoitettu suosivan monimuotoisemman mikrobiston kehittymistä kuin esimerkiksi korvike. Lisäksi äidinmaidon sisältämät sokerit suosivat terveysvaikutteisten bifidobakteerien kasvua.

Aikuisen kaltaisen mikrobiston ajatellaan muodostuvan 2–3 ikävuoden paikkeilla ja varhaislapsuudessa saatu ns. runko näyttäisi säilyvän myös myöhempinä ikävuosina.

3. Miten suolistomikrobiston hyvinvointi vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen ja vastustuskykyyn?

Suolistobakteerit osallistuvat nauttimamme ruuan ja ravintoaineiden pilkkomiseen, ja sitä kautta myös niiden imeytymiseen. Ruuansulatuskanava on luultavasti kehon tärkein elin vastustuskyvyn kannalta, sillä suurin osa puolustusjärjestelmämme soluista sijaitsee juuri suolistossa. Suolistomikrobit sekä niiden rakenneosat säätelevät ja ylläpitävät puolustusjärjestelmän toimintaa koko elämämme ajan sekä ovat tärkeässä roolissa siinä, että erilaiset keholle vieraat yhdisteet eivät kulkeudu verenkiertoon. Probioottisilla bakteereilla on osoitettu olevan lukuisia suotuisia vaikutuksia vastustuskykymme kannalta.

4. Ennaltaehkäisevätkö probiootit sairauksien ja lihavuuden kehittymisessä?

Viime vuosina on julkaistu lukuisia löydöksiä tiettyjen probioottisten bakteerikantojen suotuisista vaikutuksista esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaan ja painonlaskuun.

Turkulainen tutkimusryhmä havaitsi viime vuosikymmenen lopulla, että terveydelle edullisten bifidobakteerien määrä oli suurempi imeväisikäisillä, jotka pysyivät normaalipainoisina 7 vuoden seuranta-aikana, kuin ylipainoa keränneillä lapsilla.

Erityisesti suomalaisten tutkimusten perusteella on osoitettu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vähensivät kahden ja neljän vuoden seurannassa allergiariskiryhmään kuuluvien vauvojen atooppista ihottumaa, jos äiti aloitti niiden käytön jo raskausaikana ja käytti niitä myös imetysaikana. Lisäksi on havaittu, että lapsilla, joille myöhemmin kehittyi atooppinen ihottuma, oli kolmen viikon ikäisenä ei-allergisten lasten mikrobistosta poikkeava suoliston bakteerikoostumus.

5. Kenelle probioottivalmisteiden nauttiminen olisi erityisen hyödyllistä?

Kenen tahansa kannattaa käyttää säännöllisesti laadukkaita probioottivalmisteita silloin, kun suolisto on epätasapainoisessa tilassa eli esimerkiksi antibioottikuurin aikana ja sen jälkeen, turistiripulin tai vatsataudin yhteydessä ja vaikkapa ummetus-tilanteessa. Eri valmisteiden sisältämillä bakteerikannoilla on kuitenkin erittäin paljon eroja. Lisäksi valmisteen tulee olla sellainen, että sen sisältämä bakteerit säilyvät elävänä kulkiessaan ruuansulatuskanavan läpi.

Suolistolle suunnattujen mikrobikantojen tulee mieluiten olla peräisin ihmisen suolistosta sekä kyettävä ainakin väliaikaisesti kolonisoitumaan eli pysymään suolistossa. Koska jokaisen ihmisen suolistomikrobisto on yksilöllinen, tehoavat eri kannat eri ihmisillä hyvin vaihtelevasti. Oikeastaan vain kokeilemalla erilaisia tuotteita löytää omalle suolistolleen sopivimmat valmisteet. Kokeilua kannattaa jatkaa yhtäjaksoisesti vähintään 2 viikon ajan.

6. Millä annoksella ja kuinka pitkään probiootteja olisi hyvä ottaa antibioottikuurin yhteydessä?

Antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajamikrobien lisäksi aina myös suoliston normaalimikrobistoa. Tämä aiheuttaa mikrobiston epätasapainotilan, joka monilla johtaa löysävatsaisuuteen ja jopa ripuliin. Probioottien käyttö onkin kuurin yhteydessä suositeltavaa, vaikkei varsinaisia oireita olisikaan. Mikrobiston epätasapaino voi jatkua ja näkyä jopa kuukausia antibioottikuurin lopettamisen jälkeen.

7. Voivatko probioottivalmisteet olla haitallisia joillekin ihmisille?

Kaikki laadukkaissa, kaupallisissa valmisteissa käytettävät suolistomikrobikannat ovat tutkittuja ja valvottuja tuotteita eli soveltuvat terveille aikuisille ja lapsille sekä raskauden aikana.

Probioottivalmisteen käytön alkuvaiheessa voi henkilöstä riippuen esiintyä esimerkiksi vatsan turvotusta, löysiä ulosteita ja ilmavaivoja, mikä on itse asiassa merkki siitä, että suolistomikrobistossa tapahtuu muutoksia. Herkkävatsaisen kannattaakin aloittaa käyttö pienellä annostuksella. Yliannostuksen vaaraa ei pitäisi olla.

8. Entä käytänkö itse probioottivalmisteita säännöllisesti?

Kuurina esimerkiksi antibioottikuurin yhteydessä sekä silloin kun matkustan maihin, joissa on riski saada turistiripuli. Pyrin myös päivittäin syömään monipuolisesti ja kiinnittämään huomiota riittävään kasvisten ja kuidun saantin, sillä tällöin myös suolistomikrobiston on osoitettu pysyvän monipuolisena ja terveenä.

Teksti FT, tutkija Eveliina Munukka Kuva BigStockphoto