fbpx

Savuttomat vauvat

15 prosenttia odottavista äideistä tupakoi. Valistuksesta huolimatta luku ei ole muuttunut 30 vuoteen. Yhä useampi odottaja kuitenkin lopettaa tupakoinnin raskauden ensimmäisten kuukausien aikana, sillä vuonna 2018  vain 11 prosenttia synnyttäjistä tupakoi.

Tupakointi aiheuttaa todistetusti ongelmia sikiölle, mutta myös myöhemmin kasvavalle lapselle. Tupakansavu sisältää muun muassa nikotiinia ja hiilimonoksidia eli häkää, jotka läpäisevät istukan ja vaikuttavat täten suoraan sikiöön. Nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja sikiön hapensaantia. Hiilimonoksidi vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin.

Raskauden aikainen tupakointi  altistaa sikiön kasvuhäiriöille lisää ennenaikaisen synnytyksen, istukan ennenaikaisen irtoamisen ja etisen istukan vaaraa. Odotusaikainen tupakointi altistaa myös vastasyntyneen ongelmille: pH on pienempi, Apgarin pisteet huonommat, lapsivedessä on useammin mekoniumia eli lapsenpihkaa ja syntymänjälkeisen tarkkailun tarve on suurempi kuin muilla. Äidin raskaudenaikainen tupakointi jopa viisinkertaistaa lapsen kätkytkuoleman vaaran. Tupakoivien äitien vauvat ovat keskimäärin 150–300 g kevyempiä kuin olisi odotettavissa ilman tupakan vaikutuksia.

Pitkäaikaisvaikutuksena äidin tupakointi voi edesauttaa kakkostyypin diabeteksen ja lisääntymisongelmien syntymiseen. Tupakalle altistuminen muuttaa lapsen aivotoimintaa ja saattaa siten altistaa lapsen myöhemmin myös psyykkisille ongelmille.

Harva haluaa tupakoida raskauden aikana, mutta siitä eroon pääseminen on usein vaikeaa.

Jos tupakointi lopetetaan alkuraskaudessa, useimpien raskaushäiriöiden vaara vähenee tupakoimattomien tasolle.

Useissa neuvoloissa on käynnistetty Savuttomat vauvat -kampanja, jonka avulla tuetaan äitien savuttomuutta.

Lähteet ja lisätietoa: THL, stumppi.fi, Terveyskirjasto