fbpx

Yllättävän yleinen astma

Astma on lapsilla yllättävän yleinen sairaus. Positiivista taudissa on se, että se usein lievenee tai paranee kokonaan lapsen kasvaessa. Astmaatikot kuuluvat automaattisesti koronaviruksen aiheuttaman infektion riskiryhmään, mutta uuden tiedon mukaan esimerkiksi hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä.

Astma on yleisin pienten lasten krooninen sairaus. Se koskettaa noin 10 prosenttia suomalaislapsista, mikä tekee siitä yleisemmän lasten kuin aikuisten keskuudessa.

”Lasten astma on onneksi useissa tapauksissa lievä ja keskittyy infektiotautien yhteyteen sekä siitepölykauteen, ja paranee täysin lapsen kasvaessa”, kertoo lastenlääkäri Ove Mickelsson, ja jatkaa ”Toki on lapsia, joilla astma jatkuu aikuisikään asti, mutta näitä on vain viitisen prosenttia väestöstä.”

Ennen astma määriteltiin sen mukaan, mikä laukaisi sen oireita. Puhuttiin muun muassa rasitusastmasta, infektioastmasta ja allergia-astmasta. Nyttemmin erottelusta on luovuttu, sillä kaikille astmatyypeille yhteistä on inflammaatio eli tulehdus keuhkoteissä, mikä johtaa keuhkoteiden supistumisherkkyyteen ja sitä kautta hengitysvaikeuksiin. Nykyään puhutaan ulkosyntyisestä astmasta, kun aiheuttaja on tiedossa ja sisäsyntyisestä, kun aiheuttaja on tuntematon. Ulkosyntyisen astman taustalla voi olla ­esimerkiksi ­siitepöly-, ruoka-, pöly- tai eläinallergia. Atooppinen ihottuma on riskitekijä. Fyysinen rasitus voi provosoida oireet esille kaikentyyppisessä ja erityisesti hoitamattomassa astmassa. Astma voi syntyä monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ulkosyntyinen astma on tavallisin, noin 80-90 %.

Yöllisiä yskäkohtauksia ja hengenahdistusta

Mistä astman sitten tunnistaa? Mickelsson painottaa, että ensinnä on hyvä tietää allergian ja astman ero. Allergialla viitataan yliherkkyyteen, joka voi johtua sinänsä vaarattomasta ruoka-aineesta, eläimistä, erilaisista pölyistä sekä kosmeettisista tuotteista. Allergiset reaktiot ovat usein lievähköjä ja esiintyvät muun muassa iholla ja silmissä kutinana ja punoituksena, nuhana ja tukkoisuutena, vatsakipuina ja pahoinvointina. Astmassa sen sijaan on palautuva ahtauma keuhkoteissä, josta seuraa ajoittain esiintyvät oireet kuten hengityksen vinkuminen, hengitysvaikeudet, pitkittynyt yskä ja erityisesti aamuyön yskäkohtaukset sekä fyysinen voimattomuus.

Pienillä lapsilla, noin 1–3-vuotiailla, astma esiintyy useimmiten infektioiden yhteydessä ja on tyypillisesti lievähköä ja paranee täysin kouluikään mennessä.

Yksi infektioiden yhteydessä esiintyvään astmaan johtava tekijä aivan pienillä lapsilla voi olla myös tavallista ahtaammat, vielä kehittyvät keuhkotiet. Näissä tapauksissa astma paranee keuhkojen kehittymisen myötä.

”Tärkeää on diagnosoida astma varhaisessa vaiheessa, oli kyseessä lievä tai vaikeampi astma”, painottaa Mickelsson. Ihan pienten lasten – alle kolmivuotiaiden – astman diagnosointiin ei löydy rutiinikäyttöön soveltuvia tutkimuslaitteita. Kolmesta ikävuodesta alkaen juoksurasitustesti on hyvä diagnostinen keino.

Perinnöllisyys ja ympäristön vaikutus

”Astman ennustettavuus on jo pienillä lapsilla suhteellisen hyvä, kun otetaan kaikki astmaan vaikuttavat tekijät huomioon”, toteaa Mickelsson.

Oireiden voimakkuus ja esiintymistiheys, perinnöllisyys- ja ympäristötekijät vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen paranemisennuste astmalle annetaan. Lapset, joilla astmaa esiintyy vain kausittain ja infektioiden yhteydessä, ja joiden perhepiirissä ei ole astmaatikkoja, paranevat yleensä viimeistään murrosikään mennessä. Kaiken allergisuuden rauhoittuminen iän myötä korreloi myös astman rauhoittumiseen.

Sen sijaan lapset, joiden vanhemmilla on esiintynyt tai esiintyy astmaa, sairastanevat todennäköisesti astmaa hiukan pidempään. Lisäksi lapsilla, joilla esiintyy allergioita tai atooppista ihottumaa, on suurempi todennäköisyys saada voimakkaampia oireita ja pidempään kuin muuten oireettomat lapset. Myös ympäristötekijöillä on oma vaikutuksensa. Kotieläimet, passiivinen tupakointi ja muun muassa huonepöly ja home saattavat laukaista astman lapsilla, joilla siihen on perinnöllinen taipumus. Oireettomilla lapsilla ympäristötekijät ovat harvoin ratkaisevassa roolissa.

Tavoitteena normaali elämä

Vaikka astmalla on ikävä kaiku, on sen hoitovaste useimmiten erittäin hyvä. Kun diagnoosi tehdään mahdollisimman varhain ja lääkitys saadaan tasapainoon, astma pysyy tavallisesti oireettomana ja lapsi voi elää täysin normaalia elämää. Liikuntaa ja arjen leikkejä ei tarvitse rajoittaa, päinvastoin liikunta ja leikit ovat usein vain hyvästä. Ainoastaan poikkeustapauksissa ja pahimpien oireiden ja esimerkiksi siitepölykauden ajaksi lääkäri saattaa kehottaa lasta rajoittamaan arjen touhuja.

Kun diagnoosi tehdään mahdollisimman varhain ja lääkitys saadaan tasapainoon, astma pysyy tavallisesti oireettomana ja lapsi voi elää täysin normaalia elämää.

Lääkitys sovitetaan aina lapsen oireiden ja iän mukaan. Tärkein astmalääke – niin lapsilla kuin aikuisilla – on hengitettävä kortisoni, jolla keuhkoteiden inflammaatio eli astmatulehdus saadaan tyrehdytettyä. Silloin kun astma on lievä, saatetaan lapselle määrätä vain hengitysteitä avaavaa oirelääkettä. Tätä otetaan nimen mukaisesti vain oireiden ilmaannuttua, kun taas kortisonipohjaista lääkettä käytetään säännöllisesti ja pitkiäkin aikoja. Pienille lapsille löytyy ns. tilajatkeet, joilla lääke saadaan helposti annosteltua vastustelevankin lapsen keuhkoihin. Tunnetuin tilajatkeista on Babyhaler.

Lääkehoidon lisäksi lääkäri kartoittaa ympäristö- ja taustatekijöitä. Kaikkia allergiaärsykkeitä on syytä välttää erityisesti silloin, kun lapsi reagoi voimakkaasti. Tämä saattaa tarkoittaa etäisyyttä lemmikkeihin, silloin kun lapsi reagoi kissan tai koiran läsnäoloon; ulkoleikkien rajoittamista siitepölyaikaan; huonepölyn minimoimista ja passiivisen tupakoinnin välttämistä. Yli viisivuotiaille saatetaan myös suositella siedätyshoitoa, erityisesti siitepölyallergian hoitoon.

Astmadiagnoosia epäilevää Mickelsson kehottaa hakeutumaan testeihin, jotta asiaan saadaan varmuus. Lohdutukseksi Mickelsson vielä toteaa: ”Valtaosa astmatapauksista on onneksi lieviä, ja useimmiten lievä astma pysyy lievänä ja vaikeakin saadaan lääkityksellä hyvin kuriin.”

Astma ja koronavirus

  • Astmaatikoilla on isompi riski sairastua koronaviruksen aiheuttamaan infektioon. Uusimman tiedon mukaan hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa, toisin kuin influenssassa. Keuhkojen toiminnan olessa normaali, riski on pienempi kuin henkilöillä, joilla keukojen toimintakyky on alentunut.
  • Jokaisen kroonisesti keuhkosairaan olisi koronaepidemian aikana erityisen tärkeää huolehtia sairaudestaan mahdollisimman hyvin ja käyttää lääkkeitä määräyksen mukaan, keuhkoterveysjärjestö Filha muistuttaa.
  • Myös alkanut siiteopölykausi vaikuttaa astmaatikkojen oireiluun. Allergikkojen kannattaa varautua hankkimalla allergialääkkeet koteihinsa. Kortisonia sisältävän nenäsuihkeen käyttö kannattaa aloittaa jo nyt, sekä nenä kannattaa huuhdella joka päivä esimerkiksi nenäkannulla.

Lähde: Mediuutiset.fi

Asiantuntija: Lastenlääkäri Ove Mickelsson

Teksti: Marimiina Pykälistö Kuva: BigStockphoto