fbpx

Hampaiden harjaus haltuun jo pienenä

Pikku hampaista kannattaa pitää hyvää huolta. Ehjät maitohampaat ennakoivat ehjiä pysyviä hampaita.

Kahdesti päivässä, aamulla ja illalla. Vaikka vauvan suussa olisi vasta yksi hammas, hammaspesutahti on sama kuin vanhemmilla. Ihan kuten isompien, vauvankin hammasharjaan sipaistaan tahnaa, mutta nyt tahti ja tuote ovat erilaiset.

”Alle kolmevuotiaalle riittää pesu tahnalla kerran päivässä, ja maitohampaiden pesuun tarkoitetussa tahnassa on vähemmän fluoria kuin pysyvien hampaiden tuotteessa” suuhygienisti, Eevi Kajanne, Tamrosta kertoo.

Hammastahnan fluoripitoisuus selviää pakkauksesta, jossa se ilmoitetaan ppm-yksikköinä. Lapselle sopivassa tahnassa se on 1000–1100 ppm. Puolet miedompaa tahnaa voi käyttää kahdesti päivässä.

Lisäfluoria ohjeen mukaan

Kun lusikka alkaa pysyä lapsen kädessä, hammasharja tekee samoin. Lapsi ei saa tuossa iässä omin päin puhdasta aikaiseksi, eikä myöhemminkään.

”Kouluikäisenkin hammaspesua kannattaa valvoa ja testata tulosta aika ajoin apteekista saatavilla plakkiväritableteilla. Testitulos kertoo, koska lapsi selviää pesusta itse.”

Kiire ei hammaspesuun kuulu. Tahnan fluorilta vie pari minuuttia sitoutuakseen hampaan pintaan. Siinä fluori suojaa hammasta reikiintymiseltä.

”Hammaslääkäri tai suuhygienisti kertoo, tarvitseeko lapsi fluorilisää. Suuvettä ei alle kouluikäinen kaipaa.”

Tärkeä ateriarytmi

Säännöllinen ateriarytmi huolehtii osaltaan hampaista. Aina kun suuhun sujahtaa jotain muuta kuin vettä tai ksylitolia, suun bakteerit alkavat erittää hampaita reikiinnyttävää happoa.

”Hampaat kestävät viisi-kuusi happohyökkäystä päivässä, jolloin sylki ehtii välillä neutraloida suun ja happojen kiilteestä irrottamat mineraalit ehtivät palata hampaan pinnalle. Jatkuva napostelu ja mehun lipittäminen ovat hampaille hallaa.”

Happohyökkäyksen voi katkaista ksylitolipastillilla tai -purukumilla.

”Pastillin voi antaa vuoden ikäiselle ja purukumin käyttöä voi kokeilla neljä-viisivuotiaana alkuun puolikkaalla tyynyllä: 5–7 minuutin pureskelu riittää.”

Happohyökkäyksen aikana hampaita ei harjata, sillä tällöin se kuluttaa kiillettä. Oikea aika hammaspesulle on aamulla ennen aamupalaa ja illalla viimeisenä ennen nukkumaan menoa.

Sokeria säästellen

Mitä enemmän suusta löytyy mutans-ryhmän streptokokkeja, sitä suurempi riski kariekselle on olemassa. Reikiinnyttävät bakteerit tulevat suuhun jo lapsena, yleensä aikuisen syljen mukana: omassa suussa käynyttä lusikkaa ei saa laittaa lapsen suuhun.

Kariesta aiheuttavat bakteerit käyttävät ravinnokseen hiilihydraatteja, varsinkin sokeria. Runsaasti sokeria sisältävät syötävät säästetään juhlapäiviin, ja tällöinkin ne kannattaa syödä aterian yhteydessä.

”Hedelmissäkin on sokeria, ja kuivatuissa hedelmissä sitä on todella paljon. Niitä ei kannata napostella aterioiden välillä”, Eevi Kajanne muistuttaa.

Teksti: Virve Järvinen Kuva: BigStockphoto