Koti turvalliseksi

Lapsiperheissä on vilinää ja vilskettä ja siksi myös monta vaaran paikkaa. Nyt kannattaa tehdä pieni tarkistus, että kodissa on lapsella turvallista elää ja olla.

Usein oman lapsen synnyttyä vanhemmilla nousee päällimmäiseksi alituinen huoli – eikä se usein häviä edes, vaikka lapset varttuvatkin. Vanhemmilla on vastuu lastensa hyvästä hoidosta, tarpeellisesta valvonnasta ja huolenpidosta. Vaaroja on monenlaisia, mutta onneksi joitain voi jopa ennaltaehkäistä. Keräsimme vinkkejä, joilla pääsee alkuun. Vaikka lista tuntuu pitkältä ja käskyttävältä, ei sen pidä antaa ahdistaa. Kerran asiat läpikäymällä jää itsellekin parempi mieli, kun tietää, että on ennaltaehkäissyt ainakin osan haavereista.

Kemikaalitonta elämää

Lapsen elimistön kehittyminen on kesken ja siksi lapset voivat olla aikuisia herkempiä kemikaaleille. Erityisesti ensimmäiset kolme ikävuotta ovat kehityksen kannalta kriittisin ajanjakso.

Koska lapset yrittävät usein laittaa suuhunsa kaiken mahdollisen, ei heidän pidä antaa imeskellä sellaisia kodin tarvikkeita, jotka eivät ole lasten käyttöön tarkoitettuja. Näitä ovat esimerkiksi kaukosäätimet, lemmikkieläinten tarvikkeet ja avainniput.

Tarpeetonta kemikaaleille altistumista kannattaa välttää jo raskausaikana. Esimerkiksi maaleissa, liimoissa ja pesuaineissa on oltava varoitusmerkit, jos niillä on todettu olevan vaarallisia ominaisuuksia ja kosmetiikassa, kuten saippuassa, sampoossa ja ihovoiteissa on oltava ainesosaluettelo, jotka kannattaa aina tarkistaa.

Vaikka lastenhuone on kiva ehostaa pikkuiselle jo valmiiksi, voi vastamaalatuista pinnoista, rakennusmateriaaleista ja tekstiileistä sekä esimerkiksi uudesta sängystä vapautua kemikaaleja. Jos lastenhuone halutaan remontoida, on tärkeä tuulettaa se kunnolla ja odottaa pari viikkoa ennen pienokaisen muuttoa huoneeseen.

Kalusteet paikoilleen

Erityisesti lastenhuoneessa tulee lipastot ja hyllyt kiinnittää seinään, etteivät ne kaadu, jos niissä yritetään kiipeillä. Sijoita huonekalut siten, ettei lapsi pääse käsiksi myöskään rullaverhon tai kaihtimien naruihin ja niin, ettei lapsi ylety itse avaamaan ikkunaa. Esimerkiksi lippunauhat, kuten kuvassa, on parempi sijoittaa myös lapsen ulottumattomiin.

Hoitopöydältä putoaminen on yleisimpiä vauvoille tapahtuvia onnettomuuksia. Älä jätä siis vauvaa edes silmänräpäykseksi ilman valvontaa. Myös kävelytuoli aiheuttaa usein onnettomuuksia ja siksi vauvaa ei pidä jättää koskaan valvomatta tuoliin istumaan. Sama pätee syöttötuoliin.

Sänkyyn tai kehtoon pitää laittaa tiivis ja oikeankokoinen patja, ettei vauva pääse patjan ja laidan väliin puristuksiin ja varmista, ettei makuupussissa ole pitkiä nyörejä. Turvallisin nukkumapaikka on oma sänky, jossa ei ole mitään ylimääräistä ja jossa ei ole liian isoa ja paksua peittoa tai makuupussia. Pinnasängyn reunapehmuste kannattaa poistaa siinä vaiheessa, kun vauva osaa seistä tukea vasten, ettei hän ei pääse kiipeämään laidan yli. Vaihda ajoissa pinnasänky tavalliseen lastensänkyyn. Lelulaatikoksi kannattaa valita suuri ja avoin, eikä esimerkiksi raskasta kannellista puuarkkua.

Sähkö ja sähköjohdot on pistettävä erityiseen syyniin. Pistorasioiden pitäisi olla lapsisuojattuja ja lastenhuoneessa kannattaa välttää jatkojohtoja. Seinävalaisimet on kiinnitettävä tukevasti, eikä valaisimeksi kannata valita lelua muistuttavia valaisimia. Itkuhälyttimien johdot sängyssä ovat todellinen vaaran paikka.

Viisaat valinnat

Uudet vaatteet, aluslakanat, pussilakanat ja tyynyliinat kannattaa aina pestä ennen käyttöä. Uusissa tekstiileissä saattaa olla myös kemikaalijäämiä. Uusi patja kannattaa varmuuden vuoksi tuulettaa ennen käyttöä. Vaatteiden niitit, vetoketjut ja muut metalliset osat voivat sisältää nikkeliä, joka pitkäaikaisessa kosketuksessa voi aiheuttaa allergian.

Muoviset kengät tai kenkien muoviset osat sisältävät toisinaan ftalaatteja tai homeenestoainetta, vaikka niiden käyttöä onkin rajoitettu.
Sampoot, saippuat ja kylpyvaahdot sisältävät tensidejä ja niihin lisätään usein myös väriaineita, hajusteita ja säilöntäaineita. Sisällön voi tarkistaa ainesosaluettelosta. Yksinkertaisinta on valita tuotteita, joissa niitä ei ole tai käyttää ainetta vain pieniä määriä.

Vatsataudin yhteydessä aikuisten voi olla hyvä käyttää käsidesiä, mutta muuten riittää tavallinen saippua. Valitse vauvan kosteuspyyhkeeksi hajusteettomia ja käytä niitä apuna vain hätätilanteissa, ei päivittäin.

Säilytä ruoka aina mieluiten lasiastiassa ja vältä ruokien lämmittämistä muovipakkauksissa tai muovipulloissa, joita ei ole tarkoitettu tähän käyttöön.

Huolehdi aina, että kaikki kemikaalit, pesuaineet ja lääkkeet ovat lasten ulottumattomissa, lääkkeet mieluiten lukitussa kaapissa. Kodin viherkasvien turvallisuuden voi varmistaa Myrkytyskeskuksen sivulta www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus.

6 faktaa lelujen turvallisuudesta

  • Ftalaattien käyttö muovissa on kielletty ainoastaan leluissa ja tietyissä lastenhoitotuotteissa, muissa muoviesineissä niitä saattaa esiintyä.
  • Vesipohjaiset värit ja liimat ovat turvallisempia kuin liuotinpohjaiset tuotteet.
  • Iholle maalattavat tai liimattavat pikatatuoinnit voivat sisältää allergisia reaktioita aiheuttavia aineita, etenkin musta väri voi sisältää parafenyleenidiamiinia.
  • Pilailulimat saattavat olla tarkoitettu aikuisten käyttöön, jolloin niitä eivät koske yhtä tiukat rajoitukset kuin esimerkiksi lasten muovailuvahoja.
  • Varmista, ettei lapsi pysty itse poistamaan paristoa paristokäyttöisestä lelusta.
  • Pelikonsoleista ja tietokoneista voi etenkin uusina haihtua käytettäessä pieniä määriä palonestoaineita.

Lähteet: Tukes.fi, HUS Myrkytyskeskus, e-justice.europa.eu ja Hätäkeskuslaitos.

Lisätietoa

  • Neuvolasta tai äitiyspoliklinikalta.
  • Myrkytystietokeskuksesta myrkytyksiin liittyvistä asioista ympäri vuorokauden numerosta 09 471 977 tai vaihteen kautta 09 4711.
  • www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus tietoa myrkyllisiin aineisiin liittyen.
  • Tietoa hedelmällisyyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavista lääkkeistä ja muista ulkoisista tekijöistä antaa Teratologinen tietopalvelu arkisin klo 9–12, puh 09 4717 6500.
  • Tuotteissa havaituista puutteista ja vaaroista voi lukea Turvallisuus ja kemikaaliviraston sivulta www.tukes.fi tai seuraamalla esimerkiksi Tukesin Facebook-sivuilta.
  • Äkillisissä hätätapauksissa soita yleiseen hätänumeroon 112.

Kuva BigStockphoto

Social Media Auto Publish Powered By : XYZScripts.com