Saako lapsi riittävästi d-vitamiinia?

Viime aikoina aurinkoa ei ole juuri näkynyt. D-vitamiinivarastot kesän jäljiltä ovat lopussa, mutta miten varmistaa riittävä d-vitamiinin saanti?

1. Milloin ihossa voi muodostua Suomen oloissa riittävästi D-vitamiinia?
Kun UV-indeksin arvo on 3 tai enemmän, auringon UV-säteilyn energia riittää D-vitamiinin muodostumiseen ihossa. Suomen oloissa arvo 3 voidaan saavuttaa keväällä ja loppukesällä vain keskipäivällä, kun taas keskikesällä säteilyn voimakkuus on riittävä kello 10-16 välillä. Ulkona pitää siis olla keskipäivällä, eikä työpäivän jälkeinen iltaulkoilu enää nosta D-vitamiinitasoa. Auringonsuojavoide, jonka suojakerroin on 10 tai enemmän estää D-vitamiinin muodostumisen ihossa käytännössä kokonaan.

2. Jos kesällä on ollut  paljon auringossa, voiko D-vitamiinilisän jättää pois syksyllä?
D-vitamiinin muodostuminen elimistössä on tarkoin säädelty biokemiallinen prosessi. Tämäkin prosessi on tiukan takaisinsäätelyn alainen eli kun D-vitamiinin pitoisuus veressä on riittävän korkea, muodostuminen lakkaa, vaikka ihoa altistaisi kuinka auringolle. Kesän aikana muodostunut D-vitamiinivarasto alkaa huveta syyskuussa ja lokakuun loppuun mennessä se on viimeistään puolittunut huipputasostaan. Lokakuun lopussa on siis korkea aika kaivaa esille ravintolisävalmiste, vaikka kesä olisi ollut kuinka aurinkoinen tahansa. Alle 18-vuotiaille lapsille D-vitamiinia tulee antaa vuoden ympäri ravinnosta ja aurinkoaltistuksesta riippumatta.

3. Jos lapsi juo paljon D-vitaminoitua maitoa, voiko D-vitamiinia saada liikaa?
Perusmaidossa lisättyä D-vitamiinia on 1 mikrogramma desilitrassa ja vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan D-vitaminoidut maitotuotteet olivat lasten tärkein D-vitamiinilähde. Maitotuotteista lapset saivat keskimäärin 5,9 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä ja silti D-vitamiinipuutos oli huomattavan yleinen. Vaikka kouluikäinen lapsi käyttäisi D-vitaminoituja maitotuotteita suuriakin määriä ja saisi vielä 10-20 mikrogrammaa ravintolisän muodossa päivittäin, määrä ei ylitä turvallisen saannin rajaa.

4. D-vitamiinin saantisuosituksista asiantuntijat ovat montaa mieltä. Mikä on turvallisen saannin raja?
Koko 2010-luvun ajan asiantuntijat ovat väitelleet virallisten saantisuositusten tasosta. Toisten mielestä suositellut annokset ovat riittävät ja toisten mielestä aivan liian alhaiset uusien tutkimustulosten valossa. Euroopan Elintarviketurvallisuusvirasto antoi vuonna 2012 turvallisen saannin rajat, joiden mukaan turvallinen saanti vauvoille on 25 µg, lapsille 50 µg ja yli 11-vuotiaille 100 mikrogrammaa päivässä. Vuodesta 1925 aina vuoteen 1964 asti käytössä oli arkkiatri Arvo Ylpön suositus 112,5 mikrogramman päiväannoksesta vauvaiästä alkaen lähinnä riisitaudin ehkäisemiseksi, eikä siitäkään annoksesta ole jälkeenpäin voitu osoittaa olleen mitään haittaa. Päinvastoin aina D-vitamiinisuosituksen laskemisten jälkeen lasten sairastuvuus tyypin 1 diabetekseen on Suomessa kasvanut merkittävästi, ja meillä on kyseenalainen kunnia pitää sairastuvuuden kärkisijaa koko maailmassa.

5. Missä muodossa ravintolisä imeytyy parhaiten?
Rasvaliukoisena vitamiinina D-vitamiinilisä imeytyy parhaiten rasvaa sisältävän, päivän pääaterian yhteydessä. Vauvoille D-vitamiini annetaan tippoina 2 viikon iästä alkaen ja myös maitohappobakteereja sisältävät D-vitamiinitipat ovat erityisen suositeltavia suoliston mikrobiotan tukemiseksi. Isommille lapsille maistuvat purutabletit ja myös suuhun suihkautettava suihke imeytyy posken limakalvolta erinomaisen hyvin, eikä siihen tarvita aterioimista imeytymisen tukemiseksi. D-vitamiini voi olla myös liuotettu valmiiksi öljyyn ja puristettu kapseleiksi, mikä parantaa vitamiinin imeytymistä elimistöön.

6. D-vitamiini ­varastoituu ­rasvakudokseen, joten ravintolisää ei  tarvitse ottaa joka päivä. Esimerkiksi koko viikon yhteen­laskettu annos voidaan ottaa kerta-annoksena.

7. Onko D-vitamiinilla vaikutusta vastustuskykyyn ja flunssaherkkyyteen?
D-vitamiini poikkeaa muista vitamiineista siinä, että se vaikuttaa elimistön jokaiseen soluun steroidihormonin tavoin säädellen tumassa geenien ilmentymistä. Vaikka tutkimus on intensiivistä, kaikkia D-vitamiinin vaikutuksia ei vielä tunneta. Se kuitenkin jo tiedetään, että D-vitamiini osallistuu monella eri tavalla elimistön immuunijärjestelmän toimintaan, ja puutos on kytköksissä myös hiljaiseen tulehdukseen. Huolehtimalla riittävästä D-vitamiinin saannista yhdessä C-vitamiinin saannin kanssa elimistön vastustuskyky säilyy vahvana ja infektiotautien on vaikeampi iskeä.

8. Miksi virallisia saantisuosituksia ei nosteta, vaikka tutkimusnäytön mukaan se olisi aiheellista?
Hyvä kysymys, johon on vaikea antaa järkevää vastausta. Aikoinaan vuonna 1964 suosituksen laskemista tasolta 112,5 mikrogrammaa päivässä tasolle 50 mikrogrammaa perusteltiin väestön yleisesti parantuneella ravitsemustilanteella. Sen jälkeiset pudotukset suosituksessa aina nykyiselle 10 mikrogramman tasolle eivät perustu ainakaan mihinkään korkeilla annoksilla ilmenneisiin haittoihin tai myrkytyksiin, koska sellaisia ei ole koskaan näillä annoksilla raportoitu. Suositusten nostaminen tuntuu olevan paljon vaikeampaa kuin niiden laskeminen, vaikka tutkimusnäyttö puhuukin vahvasti sen puolesta.

Kim Nummila Kuvitus BigStockphoto

Social Media Auto Publish Powered By : XYZScripts.com